Steinerpedagogiikka uskoo ihmisten synnynnäiseen yksilöllisyyteen. Siihen, että jokaisessa lapsessa jo syntyessään on oma yksilöllinen laatunsa. Tätä erityislaatua kunnioitetaan ja lasta lähestytään siitä syystä tasa-arvoisesti, ihmisenä. Lapsi ei ole vajavainen, joka syntyy ihmiseksi vasta kasvunsa kautta. Lapsi on ainutlaatuinen yksilö, joka ilmentää omaa olemustaan heti syntymästään alkaen. Ajatus yksilöllisyydestä tuo mukanaan erilaisuuden hyväksymisen luonnollisena asiana. Kun lapsi käyttäytyy aikuisten kannalta hankalasti tai vaativasti lähdemme ensisijaisesti tarkastelemaan lapsen omaa erityislaatua – mitä juuri tämä lapsi haluaa meille sanoa, mitä hän tarvitsee, mitä hänelle pitää sallia tai mitä häneltä rajoittaa. “Poikkeava” käytös saattaa siis ollakin mitä luonnollisinta itsensä ilmaisua juuri tälle lapselle. Se, mitä me usein sanomme uhmaksi tai häiriökäyttäytymiseksi voikin olla juuri lapsen antautumista oman erityislaatunsa toteuttamiselle. Meidän aikuisten tulisi pystyä ymmärtämään kunkin lapsen yksilöllisyys ja vastaamaan jokaisen lapsen omaan erityislaatuun.
Steinerpedagogisen kasvatuksen lähtökohtana on käsitys ihmisestä. Steinerpedagogiikka perustuu antroposofiseen ihmiskäsitykseen, jonka Rudolf Steiner kehitti 1800-luvun lopulla osana tuolle ajalle tyypillisiä keskieurooppalaisia aatevirtauksia. Pedagogiikka on antroposofisen ihmiskäsityksen yksi käytännön sovellutus. Steinerin ajattelu oli laajaa ja syvällistä, häntä kiinnostivat niin viljelymenetelmät kuin lääketiedekin. Myös ihmisen henkinen kasvu ja siihen liittyvät menetelmät olivat hänelle läheinen aihepiiri. Steinerpedagogiikka ei kuitenkaan sisällä näitä menetelmiä vaan lähtökohtana on lapsen ikäkausikehitys sekä jokaisen lapsen yksilöllinen laatu. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan ottaen huomioon kunkin ikävaiheen omat kehitysedellytykset.
Päiväkoti-ikäiset lapset uinuvat vielä omassa mielikuvitusmaailmassaan ja tarvitsevat sille paljon henkistä tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia toteutua. Puhe tai älylliset toiminnot eivät ole vielä korostuneita olemassaolon muotoja vaan lapset kommunikoivat aisteillaan. Tästä syystä steinerpäiväkodeissa kiinnitetään erityistä huomiota myös lasten fyysiseen ympäristöön sekä lelujen laatuun. Luonnolliset materiaalit ja lapsen kehitystä tukevat värit ovat osa ympäristöämme. Lasten mielikuvitusta autetaan kasvamaan sopivilla leluilla ja materiaaleilla, jotka eivät ole liian valmiiksi suunniteltuja vaan jättävät tilaa kuvittelulle. Kuvittelukyvyn kehittyminen onkin tärkeä tavoite tämän vaiheen kasvulle.
Steinerpäiväkodissa taiteellisuus ilmenee myös siinä, että lapsessa pyritään vetoamaan ennen kaikkea hänen mielikuvitukseensa saduilla ja loruilla. Älyllisyyteen vetoamista vielä vältetään. Mielikuvitusta kehitettäessä ovat mm. mahdollisimman yksinkertaiset ja aidoista materiaaleista valmistetut lelut käyttökelpoisia – ne jättävät mielikuvitukselle mahdollisuuden luoda muotoja loputtomiin.
Kodinomaisuutta tuovat pienuuden lisäksi vanhan talon miljöö sekä steinerpedagoginen ajatus tarjota lapsille mahdollisimman kaunis ja yksinkertainen, luonnollinen kasvuympäristö. Päiväkodin henkilökunta luo arkista tunnelmaa aikuisille tyypillisillä askareillaan – käsitöiden teolla, jälkiruokien ja leivonnaisten valmistamisella, siivouksella, pyykinpesulla, puutarha- ja lumitöillä. Lapset voivat samaistua askareissaan puuhaaviin aikuisiin ja tunnelma on kotoisa. Viikko rytmitetään erillisiksi päiviksi – jokaiselle viikonpäivälle on oma erityinen puuhansa: maalaus, musiikki, satuleikit, leipominen, kädentaidot. Vuosi puolestaan rytmittyy vuodenaikoihin liittyvien juhlien myötä. Sadonkorjuujuhla, jota vietetään Mikaelin päivänä, Martin päivän lyhtykulkue, adventtipuutarhajuhla, joulu, pääsiäinen ja vapun naamiaisjuhla sekä lukuvuoden viimeisenä ennen kesälomaa kevätjuhla luovat vuoden kiertokululle oman samana toistuvan rytminsä
.
Päiväkotia ylläpitää Joensuun steinerpäiväkodin kannatusyhdistys ry. Yhdistystä johtaa vuosittain valittava johtokunta, joka vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Talous perustuu pääosin kannatusyhdistyksen ja kaupungin kanssa tehtyyn palvelusetelisysteemiin. Lisäksi johtokunta järjestää yhteistyössä kannatusyhdistysten jäsenten, päiväkodin vanhempien ja opettajien kanssa talkoita, myyjäisiä, konsertteja yms. päiväkodin toiminnan rahoittamiseksi. Steinerpäiväkodeissa vanhemmilla on siis muitakin rooleja kuin vanhemmuus. He osallistuvat myös hallintoon ja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen: toimivat kannatusyhdistyksen johtokunnassa, osallistuvat varainhankintaan ja myyjäisiin. Vanhemmat järjestävät yhteisiä juhlia tai ideoivat toimintaa kuten kädentaito- tai taidealan kursseja, luentoja, kahvilatoimintaa, lauluiltoja, konsertteja, lastentapahtumia, kirpputoreja tai muuta yhteisesti sovittua asiaa tai ilonpitoa. Henkilökuntaan kuuluvat steinerpedagogit Tuija Hirvonen, Tiina Luukkonen ja Minna Hoffrén, lähihoitajat Eeva Pakarinen ja Salla Poutanen. Lisäksi päiväkodilla on vuosittain opiskelijoita eri ammatillisista oppilaitoksista sekä nuoria työkokeilussa.
Päiväkodin tunnelmalliset ja valoisat tilat ovat myös vuokrattavissa. Ne sopivat hyvin erilaisten juhlien, pienten koulutusten tai harrastusryhmien käyttöön. Tilat soveltuvat noin 25-30 hengelle tilaisuudesta riippuen.